Neljä päivää lähtöön! Mahtavat reilut kaksi kuukautta tulee
täyteen ja pitäisi alkaa suunnitella kotia lähtöä. Paljon ollaan kyllä opittu
ja paljon on tullut uusia kokemuksia. Englanninkielikin on ehkä hieman
karttunut. Olemme viimeiset viikot olleet suunnilleen vuoropäivin koulun
puolella ja päiväkodilla. Koululla olimme perjantaina luokan kanssa sen aikaa,
kun muilla opettajilla piti kiirettä äidienpäiväyllätyksen kanssa. Lapset ja
osa opettajista järjesti mamoille pienen yllätyksen äitienpäivän johdosta. Me
keräsimme yhteen luokkaan pelejä ja lapset saivat pelata mitä halusivat. Otimme
myös turnauksen mangneetti-tikan heitosta.
Tämän neidon voisin laittaa laukkuun ja ottaa mukaan.
Tällä viikolla
pääsimme kuitenkin tutustumaan Mogoba nimiseen kylään, josta suurin osa
Centterin ja Villagen lapsista tulee.
Ajoimme Benonista noin puolituntia Mogobaan. Mogoba oli
selvästi maalaismaisempi ja syrjempi kylä kuin Benoni. Matkalla näimme, kuinka
suurta ylämaankarja-laumaa kuljetettiin tienposkessa ja lauman edessä käveli
kymmenkunta lammasta siististi rivissä. Mogoban kylässä/asuinalueella on noin
4000 asuinrakennusta ja koulut ja päiväkoti. Koulut ja päiväkoti ovat
Younitiate yhdistyksen perustamia. Kylä oli rakennettu täyteen ihan pieniä
rakennuksia. Täällä laki sanoo, että jos kykenee rakentamaan asuinrakennuksen
alle 24h, se saa jäädä paikoilleen. Tältä myös osa asunnoista näytti.
Alueelle ei vienyt
kunnon tie, vaan kuljimme hiekkaista polkua pitkin autolla. Alueella oli paljon
lapsia, sekä pieniä kioskeja joista sai ostaa elintarvikkeita ja karkkia.
Jotkut rakennukset olivat vain koottu laudoista/kattopaneeleista.
Jokaisessa rakennelmissa asui perheitä.
Lehmät ei paljon aitauksia tarvitse.
Kylässä oli paljon lapsia.
Koulu
ja päiväkotirakennukset olivat kolmessa eri rakennuksessa. Kaksi koulua, yksi
päiväkoti ja suunnitteilla on tänä vuonna rakentaa jälleen uusi rakennus joka
yhdistäisi kaksi aikaisempaa koulualuetta, sillä tällä hetkellä ne ovat
jokainen erikseen aidattuja. Ensimmäinen koulurakennus oli rakennettu
2013-vuonna. Koulutoiminta oli kuitenkin aloitettu 2014. Kouluissa oli noin 1-2
luokkalaisia ja päiväkotilapset olivat noin. 5-7-vuotiaita. Jokaisessa
koulussa/päiväkodilla työskentelee kaksi opettajaa ja yksi paikallinen, joka
tulee lasten kanssa hyvin toimeen. Opettajien työ on hyvin haastavaa, kun lapset
tulevat kouluun, osa aloittaa ns. ihan nollasta. Pohjalla ei ole välttämättä
mitään tietoa esim. numeroista/englanninkielestä. Joidenkin lasten kanssa
saattaa mennä jopa vuosi, ennen kuin muutoksia oppimisessa alkaa tapahtua.
Istuimme hetken kuuntelemassa opetusta ja totesimme että lapset käyttäytyivät
todella mallikkaasti. Luokassa oli hiljaista ja heistä todella näki, että he
tahtovat oppia. Eräs opettaja kertoikin meille, että kun kyse on näin nuorista
lapsista, heidän on hyvä olla innokkaita oppimaan. Hän on pistänyt merkille,
että jos jo näin nuorena ei kykene nauttimaan ja olemaan iloinen opetuksesta,
jotain on pahasti vialla. Oli myös yllättävää huomata, että koulurakennuksissa
oli jokaisessa muutama tietokone, jolla pääsi nettiin. Yksi ryhmä oli aina
vuorollaan koneella tekemässä pääasiassa matematiikan tehtäviä.
Lapsilla oli ulkona eri muotoisia lastulevyn palasia joista he kasasivat rakennelmia. Opettaja kertoi että ne ovat aivan lasten suosikkeja ja osa lapsista ei koskaan leiki millään muulla.
Sisällä koulussa vallitsi hiljaisuus ja keskittynyt tunnelma.
Ulkona osallistuimme lasten ohjattuun toimintaan.
Opettajien ja
normaalien oppituntien lisäksi lapsille oli ”välituntisin” oma ohjaajansa, joku
paikallinen henkilö. Lapset ovat sisällä ainoastaan oppituntien ajan.
Koulurakennukset ovat niin pieniä, että kun puolet ovat ulkona, toinen puoli
opiskelee sisällä. Ulkona paikallinen työntekijä vetää lapsille ohjattuja
leikkejä ja tekemistä. Paikallisesta työntekijästä tulee usein lapsille hyvin
tärkeä, sillä he näkevät häntä koulupäivien ajan, mutta myös kouluajan
ulkopuolella.
Koulu painottaa oppimisessa tarkkuutta työskentelyssä.
Oppilailta odotetaan äärimmäistä tarkkaavaisuutta ja kiinnittämään huomiota
yksityiskohtiin, jota he voivat tulevaisuudessa hyödyntää työssään. Opetus
pyritään pitämään korkealaatuisena. Lisäksi opetus yrittää painottaa
positiivista oppimiskulttuuria koko yhteisössä. Koulu pyrkii myös vanhempien
kanssa yhteistyöhön niin että osa ”opetus-suunnitelman” sisällöstä on jopa
lähes tarkoitettu vanhemmille. Vanhempien toivotaan sitoutuvan tekemään
opetuksessa oma osuutensa kotona. Opettajat valitaan pääsääntöisesti persoonan
ja hyvän asenteen mukaan. Opettajaksi on valittu ihmisiä, joilla on loppumaton
halu oppia ja kehittää omaa osaamistaan ja ohjaamistaan. Opettajan tulee olla
lapsille roolimalli ja näyttää esimerkkiä. Lisäksi tärkeää on omata hyvä
auktoriteetti ja kiinnostus omaan kasvuun ihmisenä. Opettajille on tarjolla
erilaisia koulutuksia. Lisäksi opettajien on mahdollista tehdä
opettajanvaihtoja eri koulujen välillä ja näin kehittää itseään ja löytää uusia
opetusmalleja.
Lähes kaikki kodit oli aidattu, kuten myös koko kylä.
Koulu on maksullinen, mutta vanhemmille ollaan valmiita
tarjoamaan erilaisia vaihtoehtoja maksujen suhteen. Vanhempien kautta halutaan
luoda positiivista kuvaa opiskelusta, sillä useat vanhemmat eivät ole itse
käyneet kouluja. Younitiate pyrkii tekemään yhteistyötä useiden koulujen ja
yhdistysten välillä.
Kävimme lopuksi myös kävellen Mogobaan rakennetulla
viljelysmaalla, jossa osa kylän miehistä kasvattivat mm. perunaa, chiliä ja
porkkanoita, joita paikalliset saivat käydä ostamassa. Tälläisen ”hökkeli”-kylän
näkeminen herätti aika paljon ajatuksia. Ihmiset siellä kuitenkin näyttivät onnellisilta ja jokainen vastaantulija tervehti meitä iloisesti.
Sitten asiasta seuraavaan…
Keräsimme ylös kaikki meitä yllättäneet asiat harjoittelumme
ajalta.
Sinä, joka olet joskus ajatellut lähteväsi tai olet menossa
Etelä-Afrikkaan, tämä postaus voi olla kiva lukea. Muista kuitenkin, että nämä
ovat vain meidän kokemuksiamme ja tunteitamme, asustamme Benonissa, jossain
muualla päin asiat saattavat olla Etelä-Afrikassa aivan eri tavalla ja joku
toinen saattaa kokea asiat aivan toisella tavalla. Osa kohdista saattaa
kuulostaa negatiivisilta ja emme kiellä etteikö osa olisi alkujärkytyksessä
sitä ollutkin, mutta kuukauden jälkeen jokainen asia alkaa tuntua aika
normaalilta. Tässä ne tulee...
77 Miten toi voi noin olla? -asiaa:
- · Jokainen rakennus on aidattu, piikkilangoitettu ja jopa sähkölangoitettu, lisäksi asuinalueille pääsee vain porttien kautta. Myös ikkunat ja ovet ovat kalteroituja.
- · Täällä mamat (talojen työntekijä-äidit) teettävät kotityöt pääsääntöisesti lapsilla. Mamat pyytävät lapsilta paljon apuja. Tarkoitamme siis, että heille tuodaan ruoka sohvalle ja TV avataan ja kanavat vaihdetaan, lapset jopa laittavat mamoille kengät jalkaan.
- · Täällä pestään lattioita kokoajan, monta kertaa päivässä. Sisällä ollaan toki kengät jalassa, mutta täytyy varoa, ettei lattiaa juuri ole pesty, sillä siitä ei saa kävellä. (Paitsi jos annetaan lupa)
- · Lattiat ja matot lakaistaan ja pestään, täällä ei käytetä imureita.
- · Kun astiat pestään, niitä ei tässä vaiheessa huuhdella, vaan ne huuhdellaan kun ne otetaan kaapista.
- · Kaikki paikalliset kävelevät varjoissa ja istuvat aina varjoissa. Suomalaisena auringonpalvojana hyvin hankala ymmärtää. (Jos et halua erottua joukosta, tee myös näin)
- · Vessojen ja suihkujen ovia ei lukita, vaan kun ovi on kiinni, se on varattu.
- · Ihmiset tervehtivät usein, vasta kun he ovat kävelleet ohi, mutta kaikki tervehtivät toisiaan.
- · Täällä on pääasiassa valkoisia ja vaaleita autoja. (Onhan se loogista kun täällä on aika kuuma kesällä)
- · Lähes jokainen auto on kolhittu tai muuten rikki. Meille kerrottiin että esim. Kids Haveninkin autoja kolhitaan joskus tahallaan, siksi ne pidetään yleensä aidatuilla alueilla.
- · Poliisit ovat täysin lahjottavissa. Jos esimerkiksi paikallinen ajaa humalassa ja poliisi pysäyttää hänet, hän vain antaa esim. 20R poliisille ja jatkaa matkaa. (20R = 1,40€)
- · Kaikki lapset menevät sisälle viimeistään klo 18.00. (Talvella 17:30)
- · Kaikkialla on pääasiassa laattalattiat.
- · Täällä päivällinen syödään illalla n. klo 19.00, mutta iltapalaa ei tavallisesti sen sijaan syödä.
- · Täällä peruna ei ole ihan samalla tavalla osa ruokailua, vaan usein perunoita tarjotaan ruskean kastikkeen seassa, esim. riisin lisukkeeksi.
- · Aikakäsitys on hyvin HYVIN joustavaa. Jos jotain sovitaan tapahtuvan kello 8.00, se on lähempänä yhdeksää. Usein täällä ihmiset eivät edes sovi kellonaikoja.
- · Jos paikallinen huomaa ohi ajaessaan jonkun tutun tuttunsakin, he jäävät aina rupattelemaan. He vaikka pysähtyvät tielle keskustelemaan. Joskus jopa tuntemattomat jäävät yhtäkkiä vain juttelemaan.
- · Ihmiset huutaa paljon, tai heillä on kova ääni, aina ei tiedä riitelevätkö he vai onko se vain hyväntahtoista keskustelua. Yleensä jälkimmäistä.
- · Ruoka, oli se mitä hyvänsä syödään yleensä käsin.
- · Vaaleaa leipää syödään paljon, PALJON ja sitä dipataan ihan mihin tahansa ruokaan.
- · Ihmiset kävelee todella usein (sisällä ja pihalla) aamutossut jalassa.
- · Iltaisin suurin osa naisista kietoutuu vilttiin. (siis ulkonakin ollessaan ja julkisilla paikoilla)
- · Pienet lapset on usein kiedottu äidin selkään pyyhkeillä/vilteillä.
- · Kaikki ovat setiä ja tätejä tai mamoja.
- · Karkkihyllyillä on pääasiassa suklaata, hedelmäkarkkeja ei ole montaa erilaista ja mitään mustia karkkeja ei juuri ole.
- · Lävistykset ja tatuoinnit ovat suuri ihmetyksen aihe.
- · Ravintolassa syöminen on yleensä halvempaa, kun ruuan tekeminen. (ellei tietenkin tee ruokaa isolle porukalle tai useaksi päiväksi)
- · Köyhät ihmiset keräävät rahaa risteyksissä tekemällä erilaisia temppuja jne.
- · Pulloja ei palauteta kauppaan, mutta jos niitä vie paljon (TOSI PALJON) kerralla kaatopaikalle, niistä saa rahaa.
- · Autoissa voi matkustaa ihan miten tahansa (Kattokin on ok), eikä mistään tule sanomista.
- · Kaupoissa myydään lämpöisessä maitoa, joka kestää avaamattomana kuukausia (Tiedä sitten kuinka lähellä se oikeasti on maitoa, mutta ainakin se on kätevää kahvissa)
- · Sunnuntaikirkko kestää melkein neljä tuntia ja siellä lauletaan iloisia yhteislauluja, tanssitaan ja syödään yhdessä.
- · Lähes kaikki televisio-ohjelmat ja muut ovat paikallisia, ne puhutaan yleensä Zuluksi ja on tekstitetty englanniksi.
- · Yöllä on ihan normaalia, että ihmiset ajavat huimia ylinopeuksia isoilla teillä.
- · Taloissa ei ole lämmityksiä, eikä eristyksiä tai jalkalistoja. Jos pihalla on yöllä kylmä, sisälläkin on.
- · Lattiat kuhisee muurahaisia ja se on ihan normaalia, eikä niistä tarvitse välittää (Kyllä niihin tottuu)
- · Ihmiset täällä ovat joko todella rikkaita tai todella köyhiä. Normaalista poiketen, Johannesburgissa köyhät asuvat ydinkeskustassa ja rikkaat sen ulkopuolella.
- · Kaikki paikalliset osaavat tanssia, pelata jalkapalloa ja laulaa.
- · Ihan sama minne menet, jos siellä on telkkari, sieltä tulee jalkapalloa.
- · Jokainen lapsi käyttää koulupukua ja jokaisella koululla on oma yksilöllinen pukunsa.
- · Kun olet ostoskeskuksessa ja vaihdat kauppaa, muut ostoskassisi suljetaan teipillä. Ja usein kun lähtee esim. vaatekaupasta, he kuittaavat kuittiisi, ettei sinulla ole ylimääräisiä ostoksia.
- · Kun sataa vettä, sitä sataa paljon ja kun ukkostaa, ukkostaa kauan.
- · Ihmiset eivät noudata liikennesääntöjä kuten esim. Suomessa. Liikennesäännöt ovat lähinnä ohjeistus.
- · Täällä ei ole missään suojateitä, auto saa mennä aina ensin. Pyörät kulkevat autoteillä.
- · Ruokarukous kuuluu tapoihin.
- · Paikalliset kiittelevät yleensä kaikesta, mutta ruuan jälkeen ei kiitetä. (Katsovat meitä oudosti kun kiitellään aina)
- · Kun syödään kanan jalkoja, ne ovat kirjaimellisesti ne jalat. (Kynsineen päivineen, ilman liha-osuutta)
- · Yleensä ruokaa ei valmisteta uunissa, vaan uuni on ruuan uudelleen lämmittämistä varten, tai leipomuksia varten. Pataruokia ei juuri ole.
- · Kun meillä on kesä, täällä on talvi ja kun meillä on talvi, täällä on kesä. (Näiden talvi on lämpötiloiltaan lähes meidän kesä)
- · Kaikki mikä maatuu on ok heittää/lakaista pihalle.
- · Taloissa ei ole sisällä roskiksia.
- · Juusto on sairaan kallista, sitä ei juuri syödä.
- · Busseille ei ole aikatauluja, niitä vaan menee ja tulee ja ne ottaa kyytiin jos pystyy. Erilaisin käsimerkein pystyy kertomaan minne on matkalla.
- · Täällä autolla tööttäily on kiitoksia tai tervehdys tai ilmoitus että bussiin mahtuu matkustajia, ei aina mielenosoitus.
- · Jos et puhu, olet tyly.
- · Jos lapsi itkee, sen annetaan itkeä. Lohduttamista ei näy. (Ellei se tule luokse itkemään, yleensä hetkenpäästä lapset vain jatkavat leikkejä) Tämä on toisinaan todella hyvä, sillä tekoitkujakaan ei tämän vuoksi nää.
- · Täällä ei ole purkkapusseja, purkkaa myydään kyllä levyissä.
- · Julkisissa vessoissa on toisinaan usein yhteinen käsien kuivauspyyhe.
- · Täällä ei ole kenelläkään kahvinkeittimiä, vaan jos kahvia juo, se on aina pikakahvia, myös kahviloissa.
- · Lapset leikkivät paljon keskenään erilaisia mielikuvituksellisia ja suorastaan nerokkaita leikkejä. (Tabletit ja puhelimet eivät oikein kuulu tänne)
- · Useat parturit työskentelevät keskellä katua.
- · Paikat joissa kulkee, täytyy tuntea. Jos yksi katu on turvallinen, se ei tarkoita, että viereinenkin on. (Ei-turvallisia katuja on enemmän) Toisinaan saman tien eri puolet voivat osoittautua hyvin erilaisiksi.
- · Suurimmalla osalla naisista on lyhyt tukka (alle olkapäiden)
- · Pyöräparkit ovat pystysuunnassa. Pyörä siis nostetaan pystyyn telineeseen, johon saat sen lukittua.
- · Jokaisella parkkipaikalla on vartijoita, jotka pitävät huolen autostasi.
- · Paikallisilla on useita erilaisia kättelytapoja, jotka muistuttavat toisinaan lastenloruleikkejä.
- · Hiekka on punaista.
- · Ihmiset ei yleensä juo ruuan kanssa mitään. (Maitoa ei ole normaali juoma)
- · Ihmiset valmistavat maissitärkkelyksestä puuromaista muusia jota he kutsuvat papiksi, sitä käytetään riisin tavoin tai syödään sellaisenaan.
- · Kaupoissa myydään aivan ihania hedelmäcocktail-lautasia, jotka ei maksa juuri mitään ja niistä syö kolme ihmistä. MIKSEI NÄITÄ OLE SUOMESSA!?
- · Busseja on todella paljon, mutta ne ovat aina pikkubusseja, isoja ei näy juurikaan.
- · Täällä on paljon torakoita, mutta ne on onneksi aika pieniä.
- · Ihmiset eivät väistä kaduilla, huomaa että Suomalaisen ”omatila” on suurempi kuin Afrikkalaisten.
- · Jo todella pienille lapsille laitetaan hiustenpidennyksiä. (Alle kouluikäisille)
- · Kukaan ei reagoi hälytysajoneuvoihin.
- · Ihmiset ovat äärimmäisen kohteliaita ja pyytävät anteeksi kaikkea, esimerkiksi jos tiputat lusikan lattialle, joku varmasti sanoo ”Sorry!”.
- Autolla ajetaan toisella puolella tietä ja kuskit istuvat ”väärällä” puolella autoa.
Tarkoituksena olisi vielä luoda lista jossa on vinkkejä Kids Haveniin harjoitteluun tuleville. Sellainen kirjoitetaan ehkä vielä ennen lähtöä.
Haettiin pienet ikuiset muistot Etelä-Afrikasta.
Piude-Pian kootut x2 :
1.(Ulkona oli alkanut sataa)
Pia: Ulkona sataa PAISTAA SATAA PAISTAA!
2. Sini: "Mun setä on kans tullu Etelä-Afrikkaan."
Pia: Feta?
Sini: Setä..
Pia: FETA!?
Sini: SETÄ!
Terkkuja ja halipusuja :
Joonas, Sini ja Pia
Joonas: "En mä halua antaa kenellekään halipusuja."
Sini: "Se on nyt pakko."