lauantai 1. huhtikuuta 2017

Days 14-21

Lauantaina lähdimme Kids Havenin Villagessa asuvan Abdulin, sekä saksalaisen vapaaehtoistyöntekijä Pascalin kanssa syömään lähellä olevalle Mckenseyn ruokapaikkaan nimeltä Upcycled Cafe. Upcycled Cafesta saa hampurilaisaterioita, toasteja, pizzaa ja kaikkea peruskauraa. Ihanaa miten ihmiset täällä tahtovat näyttää paikkoja, tämäkin oli tosi mukava ja kotoisa ruokapaikka jossa on aivan älyttömän ihastuttava intialaisnainen töissä. Illalla pelasimme kahden 17-vuotiaan pojan kanssa pitkän aikaa korttia Sinin huoneessa. Korttipelin aikana on hyvä tutustua ihmisiin.

Upcycled Cafe, Benonissa, kävelymatkan päässä Villagesta.


Ihania mansikka-, suklaa- ja mangopirtelöitä, sekä älyttömän hyviä toasteja.

Sunnuntaina lähdimme klo 10.00 Fleamarkettiin, Boxburgiin. Abdul ja Pascal olivat käyneet siellä aikaisemminkin ja tahtoivat näyttää paikan myös meille. Fleamarket, oli suuri, siis todella todella suuri tori, pääasiassa sisätiloissa. Torilla myytiin hyvin paljon laukkuja, vaatteita, koruja, sekä ruokaa. Ostimme minimunkit, jotka olivat kyllä aivan suussasulavan ihania. Tuliaisiakin tarttui mukaan. Fleamarkettiin meidän täytyi mennä ensin Ubertaksilla paikalliselle ”bussiasemalle”, josta haluaisimme näyttää teille kuvan, mutta siellä ei uskalla ottaa puhelinta esiin. Siitä lähdimme muutaman mutkan kautta Abdulin tunteman paikallisen miehen kyydissä kohti Johannesburgia, josta vaihdoimme toiseen bussiin, jolla vihdoin pääsimme Boxburgiin, takaisin tulimme Ubertaksilla. Taksikuski takaisin tullessa oli hyvin kiinnostunut Suomesta ja kertoi käyneensä Ruotsissa. Boxburgissa kävimme myös Fleamarketin vieressä olevalla todella suurella North Rand Mallilla, jossa oli myös Suomalaisille tuttuja kauppoja, kuten vaikkapa H&M ja McDonalds, jossa söimme. Hyvin samalta maistui mäkkiruoka täällä maailman toisellakin puolella. Huomaa heti kun poistuu Benonista ja Johannesburgista että vaaleita ihmisiä on paljon enemmän. Joonas osti neljännet kengät.

Minimunkit 

Fleamarket

Maanantaina pidimme Centterillä esittelyn Suomesta, meistä ja Etelä-Pohjanmaan opistosta. Kuuntelemassa meitä oli n. 20 ihmistä ja he olivat hyvin kiinnostuneita ja kyselivät paljon. Erityisesti avanto oli heille järkytys. He halusivat myös tietää mm. kansallislauluja, -kukan, -tanssin, -vaatteet ja -ruuan. Esitys oli oikein onnistunut, vaikka joitain asioita oli hieman hankala selittää englanniksi. Paikalla oli myös eräs poika, jonka kanssa olemme aikaisemminkin jutelleet, sillä hän on käynyt setänsä luona Suomessa. Hän kertoi että ”jätski” on hauska sana. Toki moni muukin suomalainen sana on osoittautunut hyvin hauskaksi. Esimerkiksi ”Minä rakastan sinua”, saa ihmiset aina nauramaan. Työpäivän jälkeen kävimme Mugg & Beanissa jälleen kerran syömässä, hyvää oli, kuten aina. Piti myös hakea hieman aamupalavärkkejä Villageen. Lakesidemallilta jouduimme juoksemaan bussiin, sillä sen kuuluisi tulla n. klo 17. Centterille, mutta se olikin siellä jo puolelta. Ehdittiin!

Hieman teknisiä ongelmia auringon takia. Videotykki + aurinko = ei näy.

Pian alkaa meidän esitys.

 Pia vuoden työntekijä

Joonas ja muut söpöt pojat

Tiistaina olimme tavalliseen tapaan päiväkodilla. Pidimme Terrin kanssa pienille tuntia ja he saivat koristella paperisia pääsiäismunia. Terri myös kertoi ja kertasi pääasiäisen tapahtumia raamatun pohjalta ja he keskustelivat, miksi pääsiäiseen liitetään pääsiäismunat. Paperista leikattiin munan mallinen ja lapset saivat repiä paperista pieniä palasia, jotka he liimasivat pohjaan. Lopuksi Terri liimasi kaikkien pääasiäismuniin koristerusestit. Villagessa pelasimme kolmestaan illalla korttia ja kuuntelimme suomalaista musiikkia. Villageen tuli tällä viikolla uusia asukkaita, Pian taloon tuli Thando-tyttö, jonka tunnemme jo entuudestaan päiväkodilta. Sinin taloon tuli n. 10-vuotias tyttö ja Joonaksen taloon n.8.vuotias poika ja 15-vuotias tyttö. Olemme ymmärtäneet että he olisivat kaikki sisaruksia keskenään.

Toiseksivanhempien pupukori-askarteluja

 Vanhimpien lasten (alle 7-v) pääsiäistaidetta

 Ihania pupunkorvia jalanpohjista

Linssilude taas vauhdissa "Ota kuva, ota kuva!" ja hauska tarra-peli päiväkodilta. 

Seuraavana päivänä me menimme Terrin pyynnöstä koulun puolelle, jossa osallistuimme saksalaisten tyttöjen pitämille tunneille, niille joilla olimme ekoina päivinä tänne tultuamme. Tytöt pitivät matikkaa, kuvista ja kieliä. Me kävimme läpi Zulun, Unkarin, Englannin ja Suomen sanoja. Yksi saksalaisista on puoliksi Unkarista. On hauska oppia Zulun sanoja, tokikaan ne eivät oikein jää mieleen, sillä kieli ei ole mitenkään yksinkertainen. Villagessa suunnittelimme mitä hauskaa keksisimme järjestää täällä Villagessa seuraavan kahdenviikon ajan, sillä täällä on seuraavaksi kahden viikon pääsiäisloma. Saimme ottaa Centterin monipuolisesta varastosta kaikkea mitä tarvitsemme lainaan loman ajaksi. Illalla Abdul ehdotti Sinille että hän voisi esiintyä perjantaina järjestettävässä Spelling Bee-tapahtumassa. Pienen harkinnan jälkeen päädyimme Pitch Perfect’s – When I’m gone -kappaleeseen. Tarkoitus oli alun perin valita jokin suomalainen kappale, mutta Abdulin kitaran kieli katkesi, joten oli keksittävä jotain muuta.

Saksalaisten vapaaehtoisten tunnilla

Zulu-Suomi

Indada-ankka
Inyonu-lintu
Indoda-mies
Umalume-setä
Ugogo-isoäiti
Intobazane-tyttö
Umkulu-sisko
Umfana-veli
Umama-äiti
Ubaba-isä
Umbeni-perhe
Saubona-hei
Isikole-koulu
Ngiyakuthanda-minä rakastan sinua

Kielten opettelua

 Kuvistunnilla suunniteltiin puun maalaamista seinälle. 

Torstaipäivä oli hyvin tavanomainen. Aamulla Centterille ja illalla takaisin Villageen. Lapsien nimet alkavat jäädä jo mieleen, sekä Centterillä, että Villagessa. Päiväkoti on mukavan yksinkertaista työtä, mutta välillä olemme miettineet että olisi todella mukava päästä myös katsomaan millaista koulunkäynti on muilla luokka-asteilla koulun puolella. Päiväkodilla aika tulee välillä pitkäksi sillä meidän lisäksi siellä on kaksi työntekijää ja nyt myös Pascal.


Kotimatkalla on hyvä nukahtaa syliin, tai sitten Sini on vaan todella väsyttävää seuraa.

 Voikun tämän pojan saisi mukaan Suomeen. Ihana tapaus.


Jälkimmäisessä kuvassa Pian talossa asustava Rekaya, joka on myös päiväkodilla.

Täältä ei löydy lasta joka ei halua valokuvaan.

Perjantaina me kävimme Cafeshopissa Centterillä syömässä perinteiset skonssit, sekä maistoimme banaanikuivakakkua. Päiväkodilla järjestettiin pieni pääsiäisaiheinen etsintäleikki. Piilotimme ulos jokaiselle lapselle yhden punaisen lapun, jonka läydettyään he saivat ”pääsiäismunan”. Täällä emme ole vielä törmänneet yhteenkään normaaliin pääsiäismunaan (vaikkapa Kinder), vaan he syövät suklaalla päällystettyjä littanoita vaahtokarkkeja. Ihan hyviä olivat nekin pääsiäis”munat”. Työpäivän jälkeen menimme Centterin suureen saliin, jossa Spelling Bee järjestettiin. Spelling Bee oli tavauskilpailu, 1-12-luokkalaisille. Pienemmille oli hyvin lyhyitä sanoja ja vanhemmille pidempiä. Joka kolmannen luokka-asteen jälkeen oli jokin esitys. Ensimmäisenä esiintyi Diana, joka lauloi kaksi laulua, toisena oli Sunrise-talon (Sinin talon) Mama Thuli, joka myös lauloi, kolmannessa välissä esiintyi Abdul ja Sini ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä oli vanhempien poikien mahtava tanssiesitys, jossa he loivat mahtavan rytmitanssin kumisaappaita läpsytellen. Show oli pitkä ja sen jälkeen palasimme Villageen ja pelasimme pienien poikien kanssa pitkän aikaa korttipeliä ulkona. Vietimme muutenkin perjantaina aikaa lasten kanssa ulkona ja keskustelimme paljon erikielistä ja saimme pitkän opetustuokion Zulua.

Spelling Bee- aikataulu.


Tälläisten kaltereiden takana olemme turvassa, lähes missä olemmekin. Yleensä vielä useampien kun yksien kaltereiden.


Lauantai on mennyt löhöillessä ja käppäilimme syömään Mckenseyyn, jossa olimme viime lauantainakin. Ensiviikolla on tosiaan loma, mutta täällä Villagessa tapahtuu kyllä ja työtä piisaa!

Piude-Pian kootut:
"Mä oon nukkunu jotenki huonosti, ku mun toinen alaselkä on kipee."

-Joonas, Sini ja Pia

2 kommenttia:

  1. Hyvin olette näjöjään sopeutuneet uuteen ympäristöön niin vapaa-ajalla kuin töissäkin. Nyt vaan lisää pökköä pesään ja haastakaa itseänne ja tuokaa rohkeasti omaa osaamistanne esille. Älkää tyytykö siihen mitä teille annetaan työtehtäväksi vaan ehottakaa uusia ideoita miten ohjausta voisi kehittää. Terveisiä kaikille!!!

    VastaaPoista
  2. Hei. Paljon on tapahtunut, paljon olette kokeneet.
    Miten koette oman osaamisenne lasten kanssa? Mikä toimii ja missä kehitettävää? Ihmisenä oleminen on globaalia, entä arvot meillä ja siellä?

    VastaaPoista